Nuutti ei alkanut itse imemään emoa, syötin sitä 1.5-2 tunnin välein. Eilen alkoi hännänpäästä vuotamaan verta ja tänään kipeän jalan kintereen yläpuolelta. Katsoin että sillä ei ole edellytyksiä elää täysipainoista pennun / koiran elämää ja päästin Nuutin vapauteen. Nyt keskitymme Elvin kanssa jäljellä oleviin 4 pentuun jotka kaikki voivat hyvin.
keskiviikko 11. tammikuuta 2017
tiistai 10. tammikuuta 2017
Pennut 2 vrk
Ei tainnut tulla sen parempia kuvia kun aiemminkaan mutta seuraavat kuvat otan sitten avustajan kanssa. Kaikkien muitten pentujen paino on noussut paitsi Nuutin on pysynyt suurinpiirten samana, ehkä hieman laskenut. yt vaan näyttäisi siltä että se on mustunut entisestään ja kynnetkin ovat nyt lähes kokonaan mustat. Tilanne on edelleenkin auki sen kohdalla. Turvotus jalassa on ehkä hiukka laskenut mutta edelleenkin se on outo. Aika näyttää!
Veikka
Hilppa
Aku
Yläkuva Titta ja alla Nuutti
maanantai 9. tammikuuta 2017
Pennut 1 vrk
Kaikki ei nyt olekaan mennyt kun Strömsöössa sen viimeisen pennun, Nuutin suhteen. Eilen kaikki näytti tosi hyvältä; kaikki pennut olivat tissillä ja muutenkin eläväisiä. Tänä aamuna aloin tutkimaan pentuja kun huomasin että Nuutti oli ihan kalpea. Tarkemmin tutkittuani huomasin että toinen takajalka oli sininen ja nyt vielä turvoksissa. Se sittenkin vaurioitui siinä kun sitä joutui vetämään!
Soitin Evidensiaan ja lähdin päivystykseen. Olin jo valmistautunut siihen että se lopetetaan saman tien, mutta annettiin vielä mahdollisuus kun röntgenkuvissa luut eivät olleet vaurioituneet.
Diaknoosina: OTJ hematooma ja pehmytkudostrauma.
Nuutti sai piikkinä kipulääkettä ja vielä mukaan 3:n kerran piikit annettavaksi tänään ja huomenna ja nestettä nahan alle. Sen lisäksi ruokin sitä vastikkeella. Jos ei nämä konstit auta viikon kahden sisällä yhtään, silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopetus! Millainen koira siitä sitten kasvaa, sitä ei tiedä kukaan, tuleeko ylipäätänsä eläjää. Ja onko siitä sitten kaikki mahdolliset viat. Jos se selviää, ehkä se jää sit minulle. Ehkä ei! Ei osaa sanoa vielä.
On ennenkin ollut isoja pentuja esim: Heimo & Br. Indiana Jones oli syntyissään 550 g ja sen Alma kyllä sai punnerrettua ulos. Tosin Alma oli isompi narttukin kuin Elvi.
No onneksi on 4 tervettä ja elinvoimaista pentua tuhisemassa laatikossa.
Soitin Evidensiaan ja lähdin päivystykseen. Olin jo valmistautunut siihen että se lopetetaan saman tien, mutta annettiin vielä mahdollisuus kun röntgenkuvissa luut eivät olleet vaurioituneet.
Diaknoosina: OTJ hematooma ja pehmytkudostrauma.
Nuutti sai piikkinä kipulääkettä ja vielä mukaan 3:n kerran piikit annettavaksi tänään ja huomenna ja nestettä nahan alle. Sen lisäksi ruokin sitä vastikkeella. Jos ei nämä konstit auta viikon kahden sisällä yhtään, silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopetus! Millainen koira siitä sitten kasvaa, sitä ei tiedä kukaan, tuleeko ylipäätänsä eläjää. Ja onko siitä sitten kaikki mahdolliset viat. Jos se selviää, ehkä se jää sit minulle. Ehkä ei! Ei osaa sanoa vielä.
On ennenkin ollut isoja pentuja esim: Heimo & Br. Indiana Jones oli syntyissään 550 g ja sen Alma kyllä sai punnerrettua ulos. Tosin Alma oli isompi narttukin kuin Elvi.
No onneksi on 4 tervettä ja elinvoimaista pentua tuhisemassa laatikossa.
sunnuntai 8. tammikuuta 2017
Hyvä päivä synnyttää!
Tänään 8.1 tiineyden 63 vrk ekasta astutuksesta, Elvi päätti että nyt haluaa eroon noista maha-asukeista. Eilen 7.1 aamupäivällä lämmöt laski alle 37 asteen. Osasin odottaa aamuyöstä herätystä. Joskus klo 4.00 huudeilla kuulin kun Elvi kävi petailemassa olkkarin sohvalla ja sängyllä, raapi lattioita yms. No poltteet alkoikin sitten melko pian mutta pentua ei vaan kuulu.
Välillä pennun pää tuli näkyviin ja taas meni sisälle. Kauhistuin että mikä jättiläinen sieltä on oikein tulossa kun se kuono sillä pennulla näytti valtavalta. Ulos asti tulemiseen tarvittiin hieman autokyytiä ja iso pentu olikin se ensimmäinen, 478g mustavalkoinen uros, Veikka syntyi n. klo 6.30.
Elvi huilas melko pitkään, reippaasti yli tunnin ja klo 8.00 huudeilla syntyi eka tyttö, Hilppa, joka painoi 460g, väritykseltään trikki.
Melko nopeasti sen jälkeen tuli eka yllätys, ruskeavalkoinen poika Aku joka painoi 424g. Luulin jo että ne olikin siinä, mutta Elvin mahaa kokeillessa totesin että kyllä siellä yksi tai kaksi vielä on. Meni vaan melko pitkä aika taas kun seuraava pentu oli tuloillaan, porukan pienin trikkityttö Titta joka painoi 390g. Eli ei siis mikään pieni sekään mutta kun.....
Viimeinen pentu sitten juuttuikin kunnolla synnytyskanavaan ja jouduin lähtemään lääkärin pakeille. Pentu oli tulossa takajalat ja häntä edellä ja oli melko pitkään siellä kanavassa. Tassutkin oli menneet hieman sinisiksi ja ajattelin että se pentu on mennyttä, mutta mitä vielä. Nuutti oli vaan niin tiukassa otteessa että tarvitsi hieman kyytiä oksitosiinin muodossa. Eikä ihme jos kanaviin juuttuu kun painoi 501 g. Nuutti on myös trikki.
8.1.2017
6.30 Uros 478g Mustavalkoinen työnimi Veikka
8.00 Narttu 460g Tricolour Hilppa
8.36 Uros 424g Ruskeavalkoinen Aku
9.54 Narttu 390g Tricolour Titta
11.30 Uros 501g Tricolour Nuutti
Synnytys oli melko pitkä ja vaikea johtuen noista kahdesta jättipennusta, Veikasta ja Nuutista, mutta onneksi kaikki meni loppujen lopuksi hyvin ja lootassa tuhisee 5 nättiä penneliä! Täällä etelässä on turvallista koirankasvattajien asua kun apu on lähellä kun / jos sitä tarvitsee.
Synnytys lähestyy!
Elvillä alkaa jo olla hieman tukalaa tuon mahansa kanssa. Kuvat otettu muutamia päiviä ennen synnytystä.
perjantai 6. tammikuuta 2017
61 vrk täynnä
Tänään on 61 vrk Elvillä täynnä eikä minkäänlaisia merkkejä vielä tulevasta. Nyt minulla alkoi 6 pv vapaaputki, joten kyllä nyt jo sopisi aloittaa minun puolesta. Onneksi meidän sopimus siitä että Loppiaisena ei synnytetä, piti.
sunnuntai 1. tammikuuta 2017
Vuosi vaihtui!
Kävin taas ottamassa kuvia uudella kameralla. Elvin kaa kun ei enää kauheen pitkiä lenkkejä heitellä niin käydään vaan tuossa Hakunilan urheilupuistossa lähistöllä käppästelemässä. Toivottavasti viikon päästä olis jo muutakin kuin aikuisia koiria kuvissa.
Vuosi vaihtui todella rauhallisissa merkeissä. Täällä Nissaksessa ei kovin paljoa paukkunut kun vasta joskus puolenyön huudeilla n. puolen tunnin ajan. Elvi ja Ilona ottivat kyllä rennosti. Edes sen isomman ryskeen aikana ei ollut havaittavissa minkäänlaista pelkoa ja hermostuneisuutta, mikä on hyvä asia ajatellen tulevia pentuja. Elvin tunnelman isoimman paukkeen aikana alakuvassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)